perjantai 22. maaliskuuta 2013

Herkkutatti

HUOMIO!
-käytä sienten tunnistamiseen aina vain luotettavia lähteitä, kuten esimerkiksi Elintarvikevirastoa ja sen suosittelemia lähteitä kuten Arktiset Aromit- sivustoa, sekä suomalaisia sienikirjoja.
-älä käytä tietolähteenä blogeja (edes tätä blogia), mielipidekirjoituksia tai edes Wikipediaa.
-joskus jopa sanomalehdille sattuu vahinkoja, eli käytä harkintaa ja maalaisjärkeä.

Herkkutatti lat. Boletus edulis, männynherkkutatti lat. Boletus pinophilus.

In english porcino, penny bun. På svenska karlsojansvamp, stensopp. Italiano porcino, ceppatello.

"Three little delicious piggies..." :)

Täältä voit käydä katsomassa mitä Elintarvikevirasto sanoo herkkutatista: Evira/ruokasienet/herkkutatti. Muita linkkejä herkkutatti-tietoon: Arktiset Aromit/herkkutatti.

Joskus herkkutatin saattaa äkkiseltään sekoittaa sappitattiin, mutta niiden erottamiseen toisistaan on keinoja. Sappitatilla on aina ohuempi jalka kuin herkkutatilla, eikä sillä ole sellaista miellyttävää, hieman makeaa tuoksua kuin syömäkelpoisella herkkutatilla. Sappitatin pillistö pullistuu ulospäin jo nuorena ja pillistön sävy muuttuu sitä vaaleanpunaisemmaksi mitä vanhempi sieni on. Sappitatin tunnistaa viimeistään silloin jos sitä joutuu jostain syystä maistamaan. Huom! Mitään sieniä ei pidä koskaan mennä maistelemaan ilman 100% varmaa tunnistamista! Herkkutatti on mietoa ja maukasta raakanakin, kun taas sappitatti saa sinut syljeksimään karvasta ja katkeraa, jopa polttavaa makua pois epätoivoisesti. Yksi sappitatin palanen isossakin pannullisessa syötäviä sieniä pilaa koko kokkailun. Sappitatti ei ole myrkyllinen, mutta ei siitä ole millään keinoin syötäväksikään.
Käy katsomassa sappitatin tunnusmerkit vaikkapa Luontoportin sivuilta Luontoportti/sappitatti.

Hyvä, nuorehko herkkutatti on tiivistä, jopa kovaa, sekä yllättävän painavaa materiaalia. Kokoonsa nähden kevyt herkkutatti herättää ainakin minussa epäilyksiä taudista tai muista vahingoista.

Älä poimi sellaista herkkutattia, jonka pinnassa näkyy homerihmaston kaltaista kasvua. Homemainen kasvusto voi esiintyä tatissa millä pinnalla tahansa, pienenä tai koko alueen peittävänä. Älä myöskään poimi sellaista herkkutattia, joka näyttää oudon myhkyräiselle tai epämuodostuneelle, sieni tuoksuu vähänkään epämiellyttävälle, tai jonka jalka halkeilee suikalemaisena irti. Näissä tateissa voi olla tatinriesa, joka on loissieni, ja se tekee sienestä ruuaksi kelpaamattoman. Tatinriesan vaivaamaan sieneen ei kuitenkaan kuole, mutta se lisää huomattavasti sienen piilevää pilaantuneisuutta sekä pahojenkin vatsavaivojen mahdollisuutta. 

Kerää vain siistejä sieniä. Itse jätän suosiolla metsän eläimille myös pahasti madon ja etanansyömät sienet, sekä jo hieman pehmeät, kellertäväpillistöiset tatit. Aina kun keräät sieniä, leikkaa terävällä veitsellä pois kaikki etanoiden, matojen ynnä muiden ötököiden purujäljet. Herkkutateilla on kauppasienenä eri laatuluokituksia, mutta kun itselleen kerää, voi hyvillä mielin kerätä vain kaikkein siisteimmät ja nuorimmat 1.luokan sienet. Paras sienestyskeli on pilvipoutainen. Sateella sienet tuppaavat olemaan limaisia ja niljaisia (ei sillä että pikku sade minua aina estäisi...). 

Sienestyksessä on hyvä pitää maalaisjärki mukana, pää kylmänä ja kaikki aistit käytössä. Sekä hyvä sienikirja aina matkassa!

Parin vuoden takaista satoa. 2010.

Herkkutatti on oikullinen esiintyjä, ainakin niillä main missä minä kuljen. Vuonna 2010 herkkutattia sai kerätä valtavia määriä. Sienet olivat ykköslaatua, tiiviitä ja herkullisia, ja niissä oli vain hyvin vähän etanan/matojen/muiden syömiä. Pari viimeistä vuotta taas niitä on saanut metsästää ihan urakalla. Viime syksynä saimme kerättyä tarkan väijymisen tuloksena  hädin tuskin 4-5 kg tätä maailman parasta risottosientä.

Koivuhapero vahtii, kun herkkutatti murtautuu sammalen läpi. 2012.

Niin kaunis...
Herkkutatti puskee tieltään palan sammalta.

Useimmiten meitä kuitenkin odotti alla olevan kuvan kaltaiset kaverit. Lie liika lämpö ja kosteus mädättänyt sienet jo ihan muutamassa päivässä? Myös matoja, etanoita ja muita sienten syöpöttelijöitä tuntui olevan viime syksynä aika paljon.

Tällaiset jää minulta metsään.

Lopuksi laitan kuvan toistaiseksi tunnistamattoman napostelijan uhrista. Aina joskus törmään tähän tapaan syötyyn sieneen, mutta vielä ei ole minulle selvinnyt mikä eläin syö herkkutattia näin? Tiedätkö sinä?

Kuka söi?


Lisätty 26.4.2013 "vastuuvapauslauseke" alkuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida!