torstai 25. huhtikuuta 2013

Pakurikääpä

HUOMIO!
-käytä sienten tunnistamiseen aina vain luotettavia lähteitä, kuten esimerkiksi Elintarvikevirastoa ja sen suosittelemia lähteitä kuten Arktiset Aromit- sivustoa, sekä suomalaisia sienikirjoja.
-älä käytä tietolähteenä blogeja (edes tätä blogia), mielipidekirjoituksia tai edes Wikipediaa.
-joskus jopa sanomalehdille sattuu vahinkoja, eli käytä harkintaa ja maalaisjärkeä.


Pakurikääpä, latinaksi Inonotus obliquus, in english chaga mushroom.

Pakurikäävän sivutuote pakuri (se musta hiilimäinen kasvannainen) on saanut viime vuosina paljon huomiota varsinkin luontaistuote- ja rohdoskaupassa.

Pakuri ja pakurikääpä on koivun kylkeen vahingoittuneeseen kohtaan toisinaan kasvava loissieni. Pakuria käytettiin sota-aikaan teen korvikkeena, nimeltään tikka-teenä. Pakurin kerääminen ei kuulu Suomessa jokamiehenoikeuksiin, vaan tarvitset siihen maanomistajan luvan. Tarkista Suomen jokamiehenoikeudet esimerkiksi Metsäkeskukselta.

En linkitä tähän pakurikääpään ja pakuriin liittyviä sivustoja, vaan jokainen voi itse etsiä lisää tietoa. Suosi luotettavia lähteitä. Pieni kriittisyys ei ole pahasta, vaikka luonnosta löytyykin valtavasti hyviä juttuja.

Tässä on kuvia meidän viime syksyisestä pakurin talteenotosta.

Pakuri-möykky nro 1. koivun kyljessä.

Pakuri nro 2. näyttää omituisen hiilimäiselle muodostelmalle.

Pakurin nro 3. irrottaminen maanomistajan luvalla.
Tämä koivu oli jo ilman pakurikääpääkin lahoamassa ja piti siksi kaataa.

Päältä.

Sisältä.

Paloittelua.

Paloittelimme pakurin sormenpään kokoisiksi paloiksi sekä ihan jauheeksi, jota sitten kuivasimme sienikuivurissa ja tiiviiden keittiöpyyhkeiden päällä uunin pankolla niin rutikuivaksi kuin vain ikinä sai. Erilaisia käsittely- ja käyttöohjeita löytyy pitkin nettiä.

Niin tuoreesta kuin myös kuivatusta pakurista tulee ihan hyvänmakuista teetä 1-2 tuntia termospullossa hauduttamalla sekä hunajalla ja/tai mintulla maustettuna.

"Tikkatee" on joka tapauksessa perusterveelle ihmiselle ihan mukavaa makuvaihtelua kaukomailta ja kaupasta saataviin teelajeihin. Siinä on hyvin maanläheinen, koivuntuoksuinen, mutta hieman tumma, jopa aavistuksen multainen, sienimäinen runsas puinen maku. Sen kanssa sopii yhteen myös, ainakin minun kieleni mielestä, esimerkiksi tumma kaakao tai inkivääri.

Ohhoh, tässähän tuli arvosteltua pakuriteetä kuin toisten viiniä. Voihan etelärinteen rypäleet...  :)


Muokattu 26.4.2013. Lisätty "vastuuvapauslauseke" ja poistettu mm. trehaloosi-kohta lisätietoa odotellessa. ;)

4 kommenttia:

  1. "Ja tietysti jos olet allerginen sienille, tai sinulla on trehaloosi-intoleranssi eli sienisokerin imeytymishäiriö, pakuri pitää jättää väliin. Etsi siis luotettava tietolähde."

    Ja sinun luotettava tietolähteesi sille, että pakuri sisältää trihaloosia on?

    Pakuri ei sisällä trihaloosia :)

    VastaaPoista
  2. :) Janniina,
    jos olet lukenut blogiani pidemmälle, huomaat, että sanon useaan otteeseen lukijoille, että etsi luotettava tietolähde. Mikään blogi tai mielipidekirjoitus ei sitä ole, olen kertonut senkin useaan otteeseen. Tämä ei ole sieniopas-blogi.

    Perusoletus on, että jokainen sieni sisältää jossain määrin sienisokeria eli trehaloosia. Ensimmäisen random-kommentoijani mieliksi poistan hetkeksi trehaloosi-kohdan.

    Mutta.

    Sinulla selvästikin on luotettava tietolähde pakurin suhteen. Ehkäpä jaat sen meidän muidenkin kanssa?

    VastaaPoista
  3. Etsiskelin tietoa pakurin trehaloosimäärästä ja polut johtivat tänne, mutta olet näköjään poistaneet trehaloositiedot :(

    Olen yleisesti huono pilkkomaan sekä di- että polyskkariideja, mutta tavallisimpien ruokasienien kanssa en ole havainnut ongelmia. Siksi ajattelinkin, että kun maha menee aivan sekaisin pakuriteestä, niin olisiko niin, että siinä on sitä trehaloosia erityisen paljon, vai mistä lie kysymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Lena! Kiitos kommentistasi.
      Jaakko Halmetoja on kirjoittanut kirjan pakurikäävästä ja pakurista. Kysäise vaikkapa kirjastosta/kirjakaupasta löytyisikö sieltä kyseistä teosta. Toivottavasti saat sitä kautta lisää tietoa siitä, mitä pakuri sisältää, ja mikä voisi olla sopimattomuuden taustalla.

      Heitän tässä nyt ilmoille ihan puhtaan arvauksen, joten älä ota tätä vakavasti, mutta mietiskelin, että voisiko pakurin sopimattomuuden taustalla olla jokin koivuun liittyvä ainesosa? Pakurihan muodostuu siten, että pakurikääpä muuntaa koivun omaa solukkoa kasvamaan eri tavalla. Tatit, suppilosienet, rouskut ynnä muut perinteiset ruokasienethän taas ovat kunkin sienirihmaston ihan omia itiöemiä.

      Poista

Saa kommentoida!