perjantai 3. toukokuuta 2013

Ukonsieni

Huomio!
-käytä sienten tunnistamiseen aina vain luotettavia lähteitä, kuten esimerkiksi Elintarvikevirastoa ja sen suosittelemia lähteitä kuten Arktiset Aromit- sivustoa, sekä suomalaisia sienikirjoja.
-älä käytä tietolähteenä blogeja (edes tätä blogia), mielipidekirjoituksia tai edes Wikipediaa.
-joskus jopa sanomalehdille sattuu vahinkoja, eli käytä harkintaa ja maalaisjärkeä.


Ukonsieni, latinaksi Macrolepiota procera, på svenska stolt fjällskivling.

Tämä sieni voi kasvaa halkaisijaltaan jopa 30 senttiseksi. Sillä myös korkea, 20-40cm jalka.

Etsi tuntomerkit ja lisätietoa ukonsienestä esimerkiksi Luontoportin nettisivuilta tai Helsingin yliopiston Pinkka-Lajituntemuksen oppimisympäristö-nettisivuilta, tai myös Salo, Niemelä, Salo: Suomen sieniopas, WSOY 2006, sivu 106.

Tässä ottamiani kuvia ukonsienistä parilta viime syksyltä. Useimpina syksyinä löydän vain yhden tai kaksi näitä herkullisia jättiläisiä.

Ukonsieni kesantopellon reunassa.
Pitkä jalka uhkaa hukkua heinien sekaan.

Nuori ukonsieni muistuttaa vähän rumpupalikkaa.

Syksyn 2012 isoin ukonsieni-saaliimme. Sekä myös isoin suppilovahveromme. :)

Ukonsienellä on myrkytön, mutta käsittelemättömänä pahojakin vatsanväänteitä aiheuttava näköislaji akansieni, latinaksi Chlorophyllum rhacodes tai edeltävä nimi Macrolepiota rhacodes. Jos sattuu oikein huono päivä, saatat hätäisesti sekoittaa ukonsienen jopa myrkylliseen ruskokärpässieneen, latinaksi Amanita regalis. Ohjeet sienilajien toisistaan erottamiseen löytyvät hyvistä sienikirjoista. Tähän en sattuneesta syystä tuntomerkkejä kirjoittele, tarkoittaen sitä, että tämä ei ole sienten tunnistus- tai sieniblogi, vaan harrastusblogi. Tällä hetkellä minulle ei tapahdu kovinkaan paljoa tuolla ulkoilu- ja luontorintamalla, mutta onneksi varastossa on satoja kuvia sieltä sun täältä vuosien varrelta. :) Sienet ja marjat ovat lempiaiheitani, joten niistä on helppoa blogata.

Ukonsienessä on ovela, mieto, mantelimainen tuoksu ja maku. Ukonsieni on helppo kuivata, sen rakenne on jo valmiiksi jotenkin kuivakka, eikä se kutistu kovinkaan paljoa kuivatessa. Yksi tapa valmistaa tämä herkku on tehdä siitä "pihvejä". Kuituinen ja sitkeä jalka suositellaan kuivattavaksi ja jauhettavaksi mausteeksi.


Hyvää viikonloppua!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida!