maanantai 10. kesäkuuta 2013

Piispanhiippa

Huomio!
-käytä sienten tunnistamiseen aina vain luotettavia lähteitä, kuten esimerkiksi Elintarvikevirastoa ja sen suosittelemia lähteitä, kuten Arktiset Aromit- sivustoa, sekä suomalaisia sienikirjoja.
-älä käytä tietolähteenä blogeja (edes tätä blogia), mielipidekirjoituksia tai edes Wikipediaa.
-joskus jopa sanomalehdille sattuu vahinkoja, eli käytä harkintaa ja maalaisjärkeä.

Juolahtipa tuossa korvasienestä mieleeni eräs syksyn hassunnäköinen sieni, josta tulee joskus kyselyitä, että onko se syksyinen korvasieni. Tuo sieni on piispanhiippa, latinaksi Gyromitra infula, på svenska biskopsmössa.

Piispanhiippa on myöhäisen syksyn sieni. Joskus siitä näkee korvasienimäisiäkin versioita, mutta korvasienet ovat aina kevään sieniä. Piispanhiippa on periaatteessa syötävä sieni, mutta se sisältää jonkun verran samaa myrkkyä kuin korvasieni. Siksi piispanhiippa on aina esikäsiteltävä samoin kuin korvasieni. Katso ohjeet korvasienten ja piispanhiipan käsittelyyn Elintarvikevirastolta. Piispanhiippa ei ole kauppasieni. Etsi tietoa piispanhiipasta esimerkiksi Salo, Niemelä, Salo: Suomen sieniopas, WSOY 2006, sivu 446.

Täytyy myöntää, että itse en kerää tai syö piispanhiippaa, enkä kovinkaan paljon korvasientäkään. Tykkään enemmän "helpoista" sienistä, joita ei tarvitse esikäsitellä.

Piispanhiippaa on kuitenkin hauska valokuvata. Sieni on hassusti ontto, sekä jotenkin kumimainen ja lelumainen ilmestys. Tässä on meidän ottamia (kännykkä)kuvia piispanhiipasta vuosien varrelta, eli kuvanlaatu on mitä on.

Tavallisen näköinen piispanhiippa
Piispanhiippa päältä.
Korvasienimäinen piispanhiippa.
Piispanhiippa jäässä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida!