perjantai 7. elokuuta 2015

Sienten kuivaamisesta, osa 2.

Huomasin suureksi noloudekseni, etten ollut vastannut tuikitärkeään blogin lukijan kysymykseen sienten kuivaamiseen liittyen. Kopioin kysymyksen suoraan tähän:

"Mikähän meni pieleen, kun pilkoin kantarellit kohtuullisen pieniksi, kuivatin Evermaten kuivurilla 43 asteen lämmössä. Kun sienet olivat todellakin rapsakoita ja murentuivat, siirsin ne lasipurkkiin. Ja nyt kun parin päivän päästä avasin niin, eiköpähän vaan olleet muuttuneet nahkeiksi, lievästi taipuisiksi ja "kumimaisiksi". Onko niihin kuitenkin jäänyt kosteutta? Voinko vielä pelastaa sienet? Kannattaako kuivatusta vielä jatkaa?"

Vastauksena näin harrastelijan mutu-tuntumalla sanoisin vinkkinä, että kuivasipa sienet millä laitteella tahansa, niiden pitää antaa jäähtyä hyvin, ennen kuin purkittaa/pussittaa ne. Sitten pitää varmistaa, että purkki on varmasti ilmatiivis. Kantarelli ei ehkä ole paras sieni kuivattavaksi. Voisikohan kantarellin tiivis rakenne aiheuttaa tuon ilmiön, vaikka sieni olisikin muuten kuivempi kuin Sahara? En ehkä itse jatkaisi kuivaamista, varsinkaan, jos sienet tuoksahtaisivat hivenenkään epäilyttävälle. 

Arktiset aromit-sivulta löytyy hyviä sienten säilömisohjeita. Jos epäilee kuivaamisen tai muun säilöntätavan menneen pieleen, niin itse ainakin heitän sienet raa'asti kompostiin. Mitä sitä turhia riskeeraamaan! Sienet ovat kuitenkin melko helposti pilaantuvaa tavaraa, joten varmuus on paras

Nyt pitää kyllä nuuskia esille joku sienten supertietäjä, joka osaa antaa niin hyviä vinkkejä, että oksat pois! :) Sitä ennen kanssasienestäjilleni; -hyvää sienisyksyn odotusta!

Osa syksyn 2012 kuivatusta saaliista. Nam!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida!