lauantai 3. lokakuuta 2015

(Almost) perfect porcini

Tällaisen yksilön takia uskaltaa vähän karhujakin uhmata:


Vain lakin päältä oli joku etana ehtinyt oman osansa puraista. Muuten tämä ihana männynherkkutatti oli täydellinen: kiinteä, tiivis ja jopa rapea. Nam!



En edes yritä väittää, että olisin tehnyt tuosta tatista herkullista risottoa, mutta väitän, että tein ihan hyvää herkkutatti-parmesanjuusto-valkoviini-riisi + mausteet-mössöä. Muhkean matamin suositukset: suolainen juusto sekä voi, kirpeä oliiviöljy, riesling-lajikkeen valkoviini sekä juuresmaisen rapsakka sieni kuten herkkutatti tai suppilovahvero. Jätä kokatessa riisiin vähän purutuntumaa, ja mmm... Nauti!

Harvemmin minua on alkanut metsässä hiottamaan karvaiset metsän asukit, mutta löydettyäni suppilovahveroita etsiessäni tämän karhun liha-aterian jälkeisen kakan sekä muutamat isojen tassujen tekemät mylläysjäljet joudun toteamaan jännityksen olevan liikaa ja päätin livistää suosiolla pois paikalta:

Kuvan alareunassa pilkistää kokovertailun helpottamiseksi nokialainen kumisaapas kokoa 40.

Suppilovahveroa löytyy kyllä kun jaksaa etsiä, mutta meidän vakiopaikat eivät ainakaan vielä kovin hurjana suppista tuuppaa:



Vaan jospa tuota olisi vielä sienisyksyä jäljellä.

Ai niin. Loppuun vielä kuva laiskan sienestäjän kohtaamista haasteista:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saa kommentoida!